Friday, March 12, 2010

Siellä meidät kyllä tunnetaan



Varsin vauhdikas päivä,ensinäkin käväisin aamupäivällä(mun aamu) 11-13 koululla omalla autolla yksin,aika hyvin minulle.Selvisin vieläpä ilman erityisiä kommelluksia.Ranskan tentin jälkeen suuntasin kotiin Espooseen ja katselin Sinkkuelämää leffaa joka oli puolessa välissä eilisen jäliltä,sen jälkeen yksi parhaista ystävistäni(ja varmaankin myös pitkäaikaisin) Nita tuli meille ja aikamme juoruttua sain aivan loistavan über shokeeraavan idean,lähetää IKEAAN!
Siitä se ajatus sitten lähti,eikun pakkauduttiin mun ferrarin kyytiin ja nokka kohti Ikeaa samantien.Suomenojan kohdalla tulikin sitten ongelman tapainen,totaa tiiäks mis Ikea niinku tarkallee on? 'öö jossain espoo keskukse nurkil se on,oon menny dösäl siit ohi monesti ku menin tallille' 'joo mä soitan isille'.Sitten soitettiin Nitan isälle ja hän,varsin tottuneena meidän säätöön ja kommelluksiin,antoi ajo-ohjeet meille.Lopulta sitä sitten oltiin Ikeassa turvallisesti.Mikä tavarataivas...Tälläistä tarttui mukaan :


Neljä punaviinilasia 1,95e/kpl,2 tiskiharjaa pinkkejä tietysti ne olikin kunnon ales 2 yhteishintaan 0,75e! ja tietty kynttilöitä 8kpl paketti 1,95e.Ensin ajattelin tyytyä vain yhteen kynttiläsettiin mutta ystäväni sanoi ettei kuuntele sit mitään 'yhyy miksen ostanu myös nii violettei kynttilöitääää'-vinkumista.Niinpä molemmat lähti mukaan.
Tietysti paluumatkalla sattui kivat kommellukset,mm. 4 VIHREISSÄ liikennevaloissa yritin pysähtyy ja sit lopuksi kun päätettiin vielä hakea huikopalaa mäkistä nii maksettiin tyytyväisinä safkat ja suunnattiin autolle,sit heräs kysymys et 'nii onks sul ne safkat?' 'öö ei..' 'vittuu....' Ja sit luikittiin hakee ne äkkiä,onneks kukaa ei tainnu tajuta ja säilytettiin meidän kasvot.






Ja lopuksi pieni yksityiskohta minusta,nämä korut on yleensä aina kaulassa tai ainakin jompi kumpi


Eli isältäni saatu taskukello,joka yleensä Emile Autumn-hengessä osoittaa neljää,mutta tavallista on että viisarit pomppivat hieman minne sattuu kuten kuvassa....
Ja Alchemyn joskus kauan sitten ostettu pullokoru,jossa on ystäväni verta sisällä.

2 comments:

Lady Carniwhore said...

miekin omistan isältäni saadun taskukellon, harmi että ketju on liian lyhyt kaulassa pidettäväksi :') ja jouduin valitettavasti omasta säiliökorusta ottamaan veret pois, koska haju oli aika hemaiseva... olihan veri siellä jo puoli vuotta... joskus uusiksi :)

Fehlgeburt said...

Etkö saisi sitä ketjua vaihdettua kelloon? Minun kellossa ketju on sellanen että se pitäis rikkoa jos vaihtais,ei oo niinku aukaisu mahdollisuutta...Piti oikein alkaa haistella mun verikorua mut ei tää haise miltään vaik tää on ollu tässä siis jostain syyskuulta :DD ja tää on vieläki ihan nestemäistä vaik kaikki sanoo et sen pitäis mennä sellaseks hyytelöks/kuivua